VALTAKUNNALLINEN MONOLOGIKILPAILU 2022

Teatteri Akseli Klonk järjestää 25. Valtakunnallisen Monologikilpailun Oulussa, Kulttuuritalo Valveella 17. – 20.2.2022.

Tämän vuoden kilpailusarjaan haki mukaan 62 esiintyjää ja monologia, joista mukaan valittiin 25. Monologikilpailun pääpalkintona on 3000 euron stipendi. Juhlavuoden kunniaksi myös kilpailussa toiseksi sijoittunut saa 2000 euron stipendin ja kolmanneksi sijoittunut 1000 euron stipendin. Lisäksi jaetaan muita stipendejä ja yleisö äänestää omaa suosikkiaan. Kilpailun voittajan valitsee teatterialan ammattilaisista koostuva raati.

Vuoden 2022 valtakunnallisen monologikilpailun ohjelma

Kirjoittanut: Kasperi Kola

Ohjaus: Kasperi Kola

Muu työryhmä: Laura Rämä ja Juho Gröndahl (ohjaavat opettajat)

Kesto: 15 min.

Kuva: Aino Karlstedt

”Missä mun turvakengät? Missä heijastinliivi? Missä kypärä? Miksi toi alue on rajattu oranssilla?” VITTU MIKÄ TYÖMAA on monologi maskuliinisuudesta, seksuaalisesta turhautumisesta ja unelmoinnista. Siinä kysytään, miksi työmaalle pääsee vain kulkukortilla. Se on mieleen juolahtaneiden ajatusten kasa, joka tahtoo laajentaa leikkikenttää. Esitys sisältää ronskia kielenkäyttöä.

Kasperi Kola on kolmannen vuoden näyttelijäopiskelija Tampereen yliopiston teatterityön tutkinto-ohjelmassa (Näty). Klovneria on yksi hänelle tärkeistä ja kiinnostavista esiintymisen muodoista.

Kirjoittanut: Georg Büchner

Ohjaus ja tekstin sovitus: Rauli Katajavuori

Muu työryhmä: Rauli Katajavuori (lavastus ja valosuunnittelu), Tiina Vepsä (äänisuunnittelu), Sirkus Supiainen (tuotanto)

Kesto: 90 min

Kuva: Jani Kauppinen

Woyzeck on Georg Büchnerin näytelmästä Rauli Katajavuoren monologinäytelmäksi sovittama visuaalisen teatterin esitys. Klassikoksi muodostunut kertomus Woyzeckistä on kiihottava tarina intohimosta, mustasukkaisuudesta, nöyryytyksestä ja kuolemasta. Ohjaaja Rauli Katajavuoren tulkinta päivittää teoksen teatteri- ja tanssitaiteilija Jasu Parviaisen esittämäksi sooloteokseksi. Woyzeck on tarinnankerronnaksi naamioitu teatteriesitys valkoisen kupoliteltan sisällä. Esityksen näyttämö on piskuinen areena, jolla esitetty kuvaelma imaisee yleisön mukaansa. Kupoliteltta tilana tihentää yleisön kokemusta ja vetää sen sisään esityksen ja musiikin maailmaan.

”Kuinka kaikki kärjistyy kohti traagista loppua”

Kirjoittanut: Rosa Liksom

Ohjaus: Kaisa Lakkala

Muu työryhmä: Tuula Väisänen (dramatisointi), Lauri Manner (tekniikka), Teatteri Aurore B (tuotanto)

Kesto: 75 min

Kuva: Riikka Vuorenmaa

Yhden yön sisäinen monologi, jossa nuoren naisen rakastuminen itseään huomattavasti vanhempaan Everstiin johtaa hänet natsien sisäpiireihin talvisotaan valmistautuvassa Suomessa. Tuula Väisäsen dramatisointi Rosa Liksomin kirjasta Everstinna. Tunnevoimaisen päähenkilön esikuvana on edesmennyt lappilainen kirjailija Annikki Kariniemi.

Virpi Peitso on rovaniemeläinen, juuriltaan tornionjokilaaksolainen filosofian maisteri, suomen kielen ja viestinnän opettaja, sana- ja ilmaisutaiteen ohjaaja sekä näyttämötaitelija. Hän on ollut Vuoden nuori lausuja -finalisti Kajaanin runoviikolla vuonna 2000, Posion Teatterihelinöiden eli Lapin harrastajateatterien katselmuksen voittaja vuonna 2003 monologilla Älä koskhaan pölkää. Vahvan pohjan Peitson esiintymiselle ovat luoneet kuuluminen Dosentti Tuovi Monolan Peotica-ryhmään ja Oulun seudun lausujiin sekä puhetaiteen ja draaman, näyttelijäntyön, ohjaamisen ja teatteritieteen opinnot.

Kirjoittanut: Timo Malmi

Ohjaus: Sakari Kirjavainen

Muu työryhmä: Antti Paranko (kitara)

Kesto: 60 min

Kuva: Sakari Kirjavainen

Kirsi-Kaisa Sinisalon esittämä Plikka kertoo sydämeen käyvällä tavalla sotasukupolven kohtaamisista vuodesta 1939 aina vuoteen 2021 saakka. Tarinat avaavat ajasta ja paikasta riippumatta ihmisten rakkauksia ja unelmia. Monologi ja Antti Parangon esittämä musiikki saavat sodan ja rauhan ilot ja surut laskeutumaan iholle.

Kirsi-Kaisa Sinisalo on tamperelainen näyttelijä, joka on toiminut 14 vuotta taiteen johtotehtävissä festivaaleilla ja teattereissa. Hänen tunnetuin monologinsa on Pentinkulman naiset, jota hän esitti 15 vuoden ajan Suomessa ja ulkomailla. Antti Paranko on kitaristi, säveltäjä ja teatterikapellimestari.

Kirjoittanut: Philip Ridley

Ohjaus ja suomennos: Reetta Vehkalahti

Muu työryhmä: Andrew Ahtiainen, Pedro García Diaz & Sami Rosnell (tekniikka), Tiina Santavuo (liikkeen asiantuntija), Ville Salén (graafinen suunnittelu), Rakastajat-teatteri & työryhmä (tuotanto), visualisointi työryhmän. Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.

Kesto: 60 min

Kuva: Mikael Leppäniemi

Maailma ja sen asukkaat ovat kaikki palaneet poroksi ja kärventyneet tulisen puhurin ja kirkkaan valonleimahduksen seurauksena. Vain yksi koululainen vanhempineen on jäljellä. Vooosh! on brutaali ja dystooppinen kuvaus koulukiusaamisesta ja siitä selviytymisestä. Monologin kertojana on nuori henkilö, joka kokee päivittäin fyysistä ja henkistä väkivaltaa ja sen uhkaa sekä koulussa että koulumatkallaan. Kiusaamisen lopettaa lopulta selittämätön räjähdys, joka tuhoaa tieltään kaiken elollisen, paitsi koululaisen ja hänen perheensä. Maailmanlopun jälkeisessä maailmassa kaikki on entistä paremmin, ja perheellä on aikaa yhdessäoloon. Ovathan he mitä ilmeisimmin viimeiset elossa olevat ihmiset. Koulukiusaaminen on noussut valitettavasti viime aikoina uutisiin kotimaassa, ja maailmanluokan pandemia maalaa epävarmaa tulevaisuuskuvaa, mikä vaikuttaa eritoten nuoriin. Vooosh! kuvaa hirtehisellä otteella nuoren ihmisen selviytymisstrategioita maailmassa, jossa toinen ihminen on uhka. Vooosh! on maailman ensimmäinen Ridleyn monologista tehty käännös, ammattiproduktio ja näin myös kantaesitys.

Henri Välikangas on porilainen näyttelijä, teatterintekijä, tuottaja, muusikko ja drag-artisti. Tällä hetkellä hän on kiinnityksellä Rakastajat-teatterissa. Hän valmistui Dublinin yliopiston Trinity Collegesta teatteritaiteen laitokselta vuonna 2018. Hän on tehnyt teatteria sekä Suomessa että Irlannissa mm. Samuel Beckett Theatressa, Rakastajat-teatterissa, Taivallahden kesäteatterissa ja Porin Teatterissa. Kameran edessä Henrin on voinut nähdä mm. Pirjo-sarjassa.

Kirjoittanut: Erämaja – Haasjoki – Oliver – Salmela – Tapio – Teittinen- Toivio

Ohjaus ja dramaturgia: Sami Nieminen

Muu työryhmä: Karoliina Nikitin (puvustus)

Kesto: 45 min

Kuva: Sami Nieminen

Teatterillinen runoteos sisältää kiitettyjen nykyrunoilijoiden – Anja Erämajan, Pauliina Haasjoen, Mary Oliverin, Aki Salmelan, Pauli Tapion, Jouni Teittisen, Aki Salmelan ja Miian Toivion tekstejä. Runot kuljettavat tarinaa, jossa puhuja pohtii yön tunteina elämän merkityksellisyyttä ja omia valintojaan. Mieleen nousevat hetket, jotka kenties vasta nyt ymmärtää. Katsoja pääsee seuraamaan yksin asunnossaan valvovan naisen elämän lankojen selvittelyä. Kaikki on hyvin, jopa liian hyvin, mutta silti mikään ei tunnu riittävän. Huono omatunto ja epävarmuus onnellisen elämän saavutuksista tuntuvat kumman tutuille jopa koomisuuteen asti. Toivoa kuitenkin on ja elämän ihmettely saa monia sävyjä. Teosta ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus ja Helsingin kulttuuritoimi.

Marjo Ventola on helsinkiläinen lausuntataiteilija. Koulutukseltaan hän on teatteritaiteen lisensiaatti. Lisensiaatintyönsä hän on tehnyt osallistavasta teatterista. Ventola on toiminut pitkään ammattikorkeakoulujen teatteri-ilmaisun ohjaajakoulutuksissa opetus- ja johtotehtävissä ja ohjannut harrastajateatteriesityksiä sekä työskennellyt erilaisissa yhteisöryhmissä. Viime vuosina hän on keskittynyt lausuntataiteeseen ohjaajana ja esiintyjänä.

Kirjoittanut: Jarno Hyökyvaara

Ohjaus: Jarno Hyökyvaara

Muu työryhmä: Olli-Pekka Pyysing (tekniikka)

Kesto: 50 min

Kuva: Olli-Pekka Pyysing / Kimmo Pasanen

Pyöreä totuus on monologi, joka kertoo nuoren ihmisen kasvutarinan jalkapallon maailmassa. Esitys käsittelee auktoriteetteja, omien valintojen merkitystä sekä menettämisen pelkoa. Näytelmä pohjautuu näyttelijä-käsikirjoittaja Jarno Hyökyvaaran omiin kokemuksiin ja on hyvin henkilökohtainen esitys. Jarno on pelannut itse ammatikseen jalkapalloa vuosina 2004-2006 ja on ollut joukkueensa mukana voittamassa Veikkausliigassa pronssia sekä Suomen Cup -mestaruuden. Tarina kuvaa sitä, millaista on katsoa vaihtopenkiltä kun unelmat liukutaklataan kumoon. Esitys on valmistettu Lappeenrannan kaupunginteatterissa keväällä 2021.

Jarno Hyökyvaara (s. 1986) on valmistunut Teatterikorkeakoulun Näyttelijäntaiteen linjalta Teatteritaiteen maisteriksi vuonna 2018. Hän on työskennellyt näyttelijänä Kansallisteatterissa, Tampereen Teatterissa sekä Lappeenrannan kaupunginteatterissa. Valkeakoskelta kotoisin oleva Hyökyvaara pelasi jalkapalloa ammatikseen vuosina 2004-2006, jonka jälkeen elämässä löytyi uusi sivu ja tie vei teatterin maailmaan vuonna 2007. Tällä hetkellä Hyökyvaara toimii freelance-näyttelijänä ja asuu Helsingissä perheensä kanssa.

Kirjoittanut: Timoi Munne

Ohjaus: Timoi Munne

Kesto: 45 min

Kuva: Pia Paananen

Unis da mierol (Unissa ja vierailla mailla) on ainutlaatuinen, ensimmäinen Suomessa tehty karjalankielinen teatterimonologi. Karjalan kielestä huolimatta esitys on myös suomenkielisille täysin ymmärrettävissä. Se on koskettava ja puhutteleva kasvukertomus suuren menetyksen kokeneesta Santtu-pojasta. Vaikeuksista huolimatta hän kantaa sisällään uskon siementä, joka kantaa läpi vastoinkäymisten. Monologi perustuu historiallisiin tositapahtumiin. Vuonna 1939 talvisodan alkaessa Suojärven Hyrsylänmutkan asukkaat jäivät Neuvostoliiton hyökkäyksen myötä puna-armeijan miehittämiksi. Talvella heidät siirrettiin Petroskoin lähelle Interposolkan leirille siviilisotavangeiksi. Rauhan tultua he joutuvat odottamaan vielä toukokuun lopulle ennen kuin heidät palautettiin Suomeen. Vuoden 1944 jälkeen Hyrsylään ei enää ollut asiaa. Karjalaisten oli aloitettava uusi elämä, uusilla elinpaikoilla, uusissa olosuhteissa. Oma kieli, usko, elämäntapa ja identiteetti joutuivat koetukselle.

Timoi Munne on Helsingissä syntynyt karjalaispoika ja nykyisin Liperissä asuva näyttämötaiteilija, joka on työskennellyt musiikin, teatterin ja elokuvan parissa vuodesta 1991. Hänellä on jonninjoutavat maisterinpaperit Joensuun yliopistosta. Munne kävi Niittylahden kansanopiston näyttelijäntyön linjan 1991-1992. Sen jälkeen hän on esiintynyt mm. Karjalan kansallisessa teatterissa, Joensuun kaupunginteatterissa, Vääräpyörässä, Maarianvaaran kesäteatterissa sekä useissa maarianvaaralaisten muissa tuotannoissa. Munne on käsikirjoittanut kaksi monologia Heikki Turusen teksteihin sekä lausunut runoutta ja muuta tekstiä lukemattomissa tilaisuuksissa. Kokonaan Munnen käsialaa oleva Unis da mierol tuli ensi-iltaan lokakuun alussa 2021. Munne alkoi kiinnostua karjalan kielestä ja kulttuurista 1990-luvun puolivälissä työskennellessään Karjalan kansallisessa teatterissa Petroskoissa. Hän vaihtoi karjalan äidinkielekseen vuonna 2010. Samassa rytäkässä etunimet kääntyivät karjalaiseen muotoon. Kirkkokuntakin vaihtui. Munne on kirjoittanut parikymmentä karjalankielistä laulua ja tehnyt laulukäännöksiä. Häntä voidaan kutsua karjalan kielen asiantuntijaksi ja aktivistiksi.

Kirjoittanut: Liisa Urpelainen ja Lauri Sipari

Ohjaus: Jotaarkka Pennanen

Muu työryhmä: Marjatta Kuivasto (lavastussuunnittelu), Jaana Aro (pukusuunnittelu), Tampereen teatteri (tuotanto)

Kesto: 110 min (sis. väliajan)

Kuva: Katri Dahlström

Teatterinäyttelijän työ on veteen piirretty viiva. Onnistuessaan siitä jää muisto, joka avaa katsojalle uusia mahdollisuuksia nähdä ja ymmärtää ympäristöään sekä kanssaihmisiään. Elokuvanäyttelijöitä, vanhojakin, me vielä muistamme, mutta teatterinäyttelijöistä hyvin harvoja. Kirjailija voi lukea teoksiansa uudelleen mutta näyttelijä ei, ellei hänen työstään ole olemassa jonkilaista taltiointia. Joutsenlauluni-esityksen Ainailona Hopea haluaa taltioida rakkaimpia roolejaan näyttelemällä niitä kameran edessä, vaikka hän ymmärtääkin niiden antavan vain aavistuksen todellisesta esityksestä. Ehkä tärkeintä kuitenkin on, että hän voi jälleen tehdä työtä ja näytellä. Tämä näytelmä sai alkunsa tarinasta, jonka Jotaarkka Pennanen kertoi vaimolleen Aliisa Pulkkiselle ja ystävilleen Liisa Urpelaiselle ja Lauri Siparille. Leningradissa oli vuosikymmeniä sitten tunnettu dokumenttiohjaaja löytänyt yhden Neuvostoliiton kuuluisimmista näyttelijöistä kuolleena tämän omasta asunnosta. Näyttelijä oli taltioinut kaitafilmikameralle Ninan monologia ”Minä olen lokki…” Tsehovin samannimisestä näytelmästä jo useiden vuosien ajalta, koska hän ei enää ollut saanut haastavia töitä. Kun luova ihminen ei enää voi tehdä omaa työtään, hän saattaa kuolla yllättävän nopeastikin esimerkiksi eläköitymisensä jälkeen. Ainailona ei sellaiseen suostu. Hänellä on projekti – hän näyttelee.

Aliisa Pulkkinen on oululaislähtöinen näyttelijä (Näty). Ennen ammattilaisuraansa hän harrasti teatteria Oulun kaupunginteatterin nuorten ryhmässä nimeltä 0-ryhmä. Hän on opiskellut teatteritaidetta Tampereen lisäksi myös San Franciscossa Jian Shelton Acting Schoolissa. Pitkällä urallaan hän on valmistanut lukuisia omia tuotantoja ja monologiesityksiä (mm. Anja Vammelvuon teksteihin pohjautuva Valkoinen varis, jota hän esitti 12 vuotta Suomessa ja Kanadassa).

Kirjoittanut: Lassi Alhorinne & Kai Sadinmaa

Ohjaus: Lassi Alhorinne

Muu työryhmä: Aleksi Kaufmann (sellisti), Bobik (koira), keskustelutilaisuudessa mukana Kai Sadinmaa

Kesto: 80 min

Kuva: Juuso Mättö

Kymmenen kohtausta kirkossa on näyttelijä Lassi Alhorinteen kiertävä monologiesitys, joka perustuu kirjailija ja pappi Kai Sadinmaan tuotantoon sekä elämään. Esityksen lähtökohtana oli Sadinmaan teos Kymmenen käskyä kirkolle, (Into Kustannus 2014). Sadinmaan kesäiset haastattelut Malmin hautausmaalla pehmensivät materiaalia niin, että esitys tavoittelee nyt lähes lapsenomaisesti yhteyttä esiintyjän ja katsojien välille. Me olemme kaikki yhtä. Voimme löytää yhteyden kaikkien elävien olentojen, luontokappaleiden, puiden ja kivien välille. Esityksessä käsitellään ikuisuutta, rakkautta ja läsnäolon merkitystä tässä ja nyt. Toisaalta äänensä saavat kuuluviin tämänkin ajan teemat, jotka puhuttavat sekä Suomen evankelisluterilaista kirkkoa että koko Suomen kansaa. Tervehdyksensä esitykseen tuovat itse Kaikkivaltias, kreikkalainen vapaustaistelija Mikis Theodorakis sekä kansan syvät äänet. Esityksessä tapaamme myös teologisen neuvonantajan sekä monenlaisia viisaita puita juurineen. Tärkeintähän on kuitenkin ikuinen yhteys toisiimme.

Lassi Alhorinne on koulutukseltaan näyttelijä ja teatterin opettaja. Hän on kolmenkymmenenviiden vuoden aikana tehnyt teatteria sen kaikissa muodoissa: näyttelijänä teatterissa, elokuvassa, televisiossa ja radiossa. Alhorinne on myös ohjannut klassikoita ja kokeellista teatteria. ”Olen esiintynyt ihmisille ja eläimille, aatteen palosta ja rahasta,” Alhorinne sanoo.

Kirjoittanut: Sampo Seppä

Ohjaus: Sampo Seppä

Kesto: 30 min

Kuva: Elina Haapaniemi

Esityksen päähenkilö pohtii suhdettaan asepalvelukseen nähtyään unessa legendaaristen sotaratsujen ravaavan, taistelevan ja väittelevän.

Sampo Seppä on näyttelijä ja opettaja sekä aktiivinen vapaa kirjoittaja ja kunnianhimoinen taiteilija. Hän työstää esittävää taidetta sekä musiikkia ja jahtaa haavekuvia niiden avulla.

Kirjoittanut: Eino Saari

Ohjaus: Eino Saari

Muu työryhmä: Laura Matilainen (muusikko), Vaara-kollektiivi (tuotanto)

Kesto: 45 min

Kuva: Saara Karjalainen

Pääasia on Vaara-kollektiivin tuottama dokumenttiteatteriesitys kansalainen Markku Keräsen aivovammasta ja aivovamman vaikutuksista Keräsen elämään. Teoksen tapahtumat juontavat juurensa syksyyn 2012, jolloin Keränen sai epäselviksi jääneissä olosuhteissa keskivaikean aivovamman ja vajosi kahdeksi päiväksi koomaan. Teos pohtii, miten elää inhimillisesti arvokasta elämää ulkoisesti näkymättömän, mutta pysyvän vamman kanssa. Esitys on saanut ensi-iltansa lokakuussa 2021 Pakko sanoa! -festivaaleilla Suomussalmella.

Markku Keränen on teatteri-ilmaisun ohjaaja ja teatterintekijä, joka elää työkyvyttömyyseläkkeellä.

Kirjoittanut: Sanna Salán

Ohjaus: Valtteri Rossi

Muu työryhmä: Pertti Partanen (runonlausuja nauhalla)

Kesto: 25 min

Kuva: Rosa Nylund

Joutsenet kertoo nuoren naisen tarinaa nuoruuden ja aikuisuuden häilyvässä leikkauspisteessä, hetkessä, joka tuntuu eristävän muusta maailmasta. Teksti kuljettaa kuulijan keskustan ahtaista kerrostaloneliöistä haavekuvaiseen lapsuuteen, jossa isossa roolissa ovat luonto, joutsenet ja eräs erityinen henkilö. Joutsenet on matka aikaan, jossa rutiinit ovat särkyneet ja kipu käperryttää ihmeellisille sykkyröille. Toisaalta kivun lomasta heräilee hahmo, joka esittää kysymyksiä elämästä ja sen peruspilareista: mihin suuntaan rakentaa seuraavaksi?

Sanna Salán on 22-vuotias teatteritaiteen kandiopiskelija Keravalta. Hän on utelias, ja ollut aina kiinnostunut tarinoista, jotka tempaavat mukaansa. Ihmisen ja luonnon välinen suhde, leikki ja uudet paikat inspiroivat häntä. Teatterintekijänä Sanna on moniruokainen: hänellä on paljon esiintymiskokemusta, mutta viime vuosina hän on myös kiinnostunut ohjaamisesta ja näytelmätekstien kirjoittamisesta. Joutsenet on Sannan ensimmäinen monologiteos.

“Toisinaan muistan, että en ole yksin, sillä muistan miltä tuntuu kun ylitsevuotava innostus ja jännitys valuu hiljalleen sormenpäihin… Tai ottaa vatsanpohjasta ja vääntää, sillä lailla hyvällä tavalla!”

Kirjoittanut: Timo Väntsi

Ohjaus: Timo Väntsi ja Kari Mäkiranta

Muu työryhmä: Kari Mäkiranta (musiikki), Timo Väntsi (nuket ja visuaalisuus), Jarkko Forsman (valosuunnittelu)

Kesto: 70 min

Kuva: Jussi Virkkumaa

Nukketeatteritaiteilija Timo Väntsin ja muusikko Kari Mäkirannan hurvittelu maailman kuuluisimmasta luikurin laskettelijasta. Yleisö kutsutaan juopumaan jutuista, jotka ovat naurattaneet ihmisiä jo 300 vuoden ajan. Paroni von Münchhausenin vanha ystävä aikoo antaa rakkaalle paronilleen mahdollisuuden todistaa tarinansa todeksi. Itseriittoisen herran matkassa alkaa tapahtumasarja, joka on totta – ainakin Paronin mielestä. Esitys on ylistys elämäntarinoille, elämän hulluista hetkistä ja toveruudesta. Mitä me haluaisimme, että meistä jäisi jälkeen, kun arkku naulataan kiinni? Kenties tarinoita – ja mitä villimpiä, sen parempi.

Timo Väntsi on kokenut näyttelijä ja nukketeatteriesiintyjä, joka yhdistelee sooloesityksissään näyttelijäntyötä nukketeatteriin ja esineteatterikerrontaan.

Kirjoittanut: Pauliina Hukkanen

Ohjaus: Tarja Pyhähuhta

Kesto: 70 min

Kuva: Mikko Mäntyniemi

KokoNainen on Pauliina Hukkasen 25-vuotistaiteilijajuhlaesitys. KokoNainen on omaelämäkerrallinen, koskettava tarina selviytymisestä ja sisusta. Hukkanen avaa rohkeasti luukut elämäänsä. Musiikki tukee tätä tositarinaa, josta ei puutu vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Pauliina Hukkanen on tehnyt näyttelijäntyötä 25 vuotta. Hän haki teatterikorkekouluun yhdeksän kertaa. Sitkeydellä hän sai näyttelijäharjoittelijan paikan Varkauden Teatterista. Sen jälkeen hän on ollut kiinnityksellä AHAA-teatterissa, Mikkelin Teatterissa ja Rovaniemen Teatterissa. Hän on toiminut freelancer-näyttelijänä Helsingissä kaksitoista vuotta. Tuolloin hän teki elokuva- ja televisiorooleja. Hukkanen palasi Mikkeliin 2013 ja on perustanut kolme ammattikesäteatteria sekä Teatteriravintolan. Hän toimii tällä hetkellä Mikkelistä käsin freelancerina ja pyörittää teatteriravintolaa, johon myös tuottaa esityksiä.

Kirjoittanut: Edgar Allan Poe

Ohjaus: Heidi Maria Huotari & Nina Ervasti

Muu työryhmä: Epe Niiranen (Naakka), dramatisointi työryhmän, Niko Martti & Anni Majava (lavastus & puvustus), Jake Ronimus (tekniikka)

Kesto: 45 min

Kuva: Juuso Haarala

Naakka on tarina miehestä, mielenterveyden romahtamisesta ja yksinäisyydestä. Masentuneen ihmisen maailmassa kaikki kasaantuu valtavaksi painoksi ja yksinäisyys muuttuu aisteja kiduttavaksi sairaudeksi. Kelle kertoisin, kun kukaan ei tule käymään? Kuka huomaa, kun en enää ole oma itseni? Ihminen eristyy entisestään, vaikka kaikki ovat puhelimen päässä tavoitettavissa kellon ympäri. Kun Naakka saapuu elämään, on vain yksi vaihtoehto enää edessä.

Juho ”Jale” Ljokkoi on 29-vuotias oululainen, joka on tehnyt teatteria vuodesta 2013. Kokemusta löytyy niin kesäteatterista kuin pitkistä rituaaleistakin. Vahvimmillaan Jale on rikkinäisten hahmojen parissa.

Kirjoittanut: Niina Aho

Ohjaus: Niina Aho

Muu työryhmä: Jaakko Rosnell (muusikko)

Kesto: 70 min

Kuva: Matleena Vartiainen

Sekasointuja on koskettava näytelmä aikansa radikaalista taiteilijasta. Monologiesitys kertoo runoilija L. Onervan dramaattisen kasvutarinan, jota varjosti jatkuva kamppailu lapsuuden traumojen, yhteisön odotusten ja itsenäistymispaineiden taakan kanssa. Hilja Onerva Lehtinen (1882-1972) eli nuoruutensa aikana, jolloin naisten asema oli tiukasti rajattu, eikä runoilijan aikakaudelleen epäsovinnaista elämäntapaa katsottu hyvällä. L. Onerva oli taiteen edelläkävijä ja itsenäinen oman tien kulkija, jonka taide ja elämänvaiheet liikuttavat vielä tänäkin päivänä. Näytelmässä kuullaan runoilijan sisäistä maailmaa aikuistumisen kynnyksellä ja sukelletaan nuoruuden haaveisiin sekä kipeisiin kasvun ja menetyksen hetkiin. Erityisesti Onervan elämää varjosti hänen mielenterveysongelmista kärsineen äitinsä Serafinan epäselvä kohtalo, joka jätti jälkeensä parantumattoman haavan. Sekasointuja kuvaa nuoren Onervan ristiriitaista mielenmaisemaa ja pohtii, mikä kannusti tätä runoilijanalkua tavoittelemaan unelmiaan ja uskomaan itseensä vaikeista olosuhteista huolimatta. Mikä teki nuoresta Hiljasta sen merkittävän taiteilijan, jonka me tunnemme L. Onervana? Esityksessä kuullaan myös Onervan runoja hänen ensimmäisestä, 22-vuotiaana kirjoittamastaan runokokoelmasta Sekasointuja, sekä runoihin sävellettyjä lauluja.

Sopraano Lotta Aakko on päätynyt teatterin pariin alun perin musiikkiopintojen ja oopperan kautta. Aakko on valmistunut Helsingin konservatoriolta pääaineenaan klassinen laulu ja tehnyt opiskeluaikana ensimmäiset roolinsa oopperan parissa. Aloitettuaan musiikkipedagogin opinnot Oulussa 2019, Aakko innostui myös puheteatterin tekemisestä. Jaakko Rosnell on Keski-Pohjanmaalta lähtöisin oleva kitaristi ja säveltäjä. Hän on työskennellyt muusikkona erilaisissa yhtyeissä klassisen ja kevyen musiikin molemmilla puolilla. Soittajana ja säveltäjänä häntä kiinnostaa improvisointi ja tekstin ja kitaran äänivärien yhteys.

”Ne sanat tulvivat minusta, vaivaavat, raapivat ihoa ja ihon rikki, vaativat tulla näkyväksi. Ja minä olen se kanava, jonka kautta ne paperille tulevat, manifestoituvat kuin lieskat!”

Kirjoittanut: Anne Välinoro

Ohjaus: Anne Välinoro

Muu työryhmä: Erja Mikkola (nuken valmistus), Eero Vento (videoajo), Anne Välinoro (videot & lavastus), Tapio Parkkinen & Reijo Tallgren (rekvisiittasermi)

Kesto: 40 min

Kuva: Anne Välinoro

Kasvokkain-monologi kertoo kasvojen merkityksen muuttumisesta eri ikävaiheissa, aistien merkityksestä ja kuuntelemisen voimasta. Greta Garbo, Maria Callas ja Jeesuskin pistäytyvät tarinassa. Aina ei voi silti loistaa. Esityksessä on vastanäyttelijänä Erja Mikkolan tekemä näköisnukke.

Anne Välinoro (s.1961)on pitkän linjan tamperelainen kulttuuritoimija, toimittaja ja teatterintekijä. Nykyään hän vie tekemiään lyhytelokuvia ja esityksiä paikkoihin, joista asukkaiden on hankala päästä kulttuuripalvelujen äärelle. Hänen mottonsa on: ”Koskaan ei ole liian myöhäistä kasvaa leikki-ikäiseksi.”

Kirjoittanut: Marja-Liisa Vartio

Ohjaus: Juha Hurme ja Heidi Kiviharju

Muu työryhmä: Emmi Kallioniemi (koreografia & tarpeisto), Kielo Kärkkäinen & Niklas Vainio (musiikki & äänet)

Kesto: 40 min

Kuva: Johannes Wilenius

Marja-Liisa Vartion Vatikaani on unikuva, proosaruno ja runollisesti tihennetty taidenovelli. Se saattaa olla myös humoristinen kertomus. Tai se voi olla jotain muutakin, kulloisenkin lukijan tai kokijan näkökulmasta riippuvaa. Nainen juoksemassa jonnekin. Yksin ja yhdessä. Mikä on päämäärä? Uni. Kuolema. Hullunkurinen matkakertomus. Jossain maaseudulla matkalla Vatikaaniin.

Heidi Kiviharju (s. Helsinki, 1974) on valmistunut näyttelijäksi Tampereelta 1999 (TeM Näty). Kiviharju on näytellyt Tampereen Työväen Teatterissa vuodesta 2001.

Kirjoittanut: Jenni Kivelä

Ohjaus: Eira Virekoski ja Jenni Kivelä

Muu työryhmä: Jenni Kivelä (konsepti, koreografia), Eira Virekoski (dramaturgia), Pauli Riikonen (äänisuunnittelu), Mia Kivinen (valosuunnittelu), Liisa Pesonen (puvut ja lavastus)

Kesto: 40 min

Kuva: Marko Mäkinen

Strange Plant on puolipoutaisen vinksahtanut sooloteos, lastenesitys aikuisille. Teoksen sisällä kasvaa naivistinen hahmo, ihmisen ja huonekasvin välimaastossa. Hahmo, joka on lajinsa viimeinen edustaja, joka ihmettelee kevättä ja puutarhalehtiä, maastoutuu seinustalle, löytää kuolleita eläimiä puutarhastaan ja tutkii pimeää puoltaan. Esitys liikkuu tragikoomisuuden ja vakavuuden rajapinnoilla.

Jenni Kivelä (s.1974) on valmistunut Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitokselta koreografiksi 2002. Hän on toiminut koreografina tehden teoksia perustamansa Kiltit Ihmiset -ryhmän kanssa sekä tehnyt tilausteoksia mm. Helsinki Dance Companylle, Transitions Dance Companylle Englannissa, TADaC Theatre Academy Dance Companylle sekä Norrdans-ryhmälle Ruotsissa. Kivelä yhdistää töissään tanssia ja teatteria luoden humoristista ja ajateltua tanssiteatteria. Hänen töitään on kuvailtu hurmaaviksi, yleisöystävällisiksi, aidoiksi, tarkkanäköisiksi ja omaperäisiksi. Hänen koreografiansa Juhlapäiviä voitti Saitaman kansainvälisen koreografikilpailun Japanissa 2005. Hänen teoksiaan on esitetty Belgiassa, Englannissa, Hollannissa, Japanissa, Kanadassa, Kyproksella, Latviassa, Mosambikissä, Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa.

Kirjoittanut: Hannu Rantala ja yleisö

Ohjaus: Hannu Rantala

Muu työryhmä: Antti Ainola (muusikko)

Kesto: 45 min

Kuva: Hannu Rantala

Hetkessä! -monologissa kaikki syntyy tässä hetkessä yleisön ehdotusten pohjalta. Ei ole valmista käsikirjoitusta, juonta tai roolihahmoja. On vain yksi näyttelijä, muusikko ja tyhjä lava! Esityksen aikana näyttelijä esittää kaikki kohtaukset ja roolihahmot yksin ja lupaa luoda niiden pohjalta dramaturgisesti eheän kokonaisuuden. Selviääkö hän tästä tehtävästä? Tule itse todistamaan!

Hannu Rantala on turkulainen freelance-näyttelijä ja teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK). Hän on toiminut näyttelijänä mm. Jyväskylän kaupunginteatterissa, Seinäjoen kaupunginteatterissa ja Tehdas Teatterissa. Rantala on myös keikkailut aktiivisesti improvisaation parissa vuodesta 2013 sekä kiertänyt omilla monologiesityksillään ympäri Suomea. Rantalan vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita ovat erityisesti komedia, fyysinen teatteri sekä yleisöä osallistavat esitykset.

Kirjoittanut: Maiju-Riina Huttunen

Ohjaus: Pekka Heikkinen

Muu työryhmä: Lauri Malin (teknikko)

Kesto: 60 min

Kuva: Lauri Malin

Äitini talossa nuori nainen elää onnellisena elämänsä merkittävimmän päivän iltaa. Tuon illan aikana hän tulee avanneeksi äitinsä ja isoäitinsä tarinaa, omaa tarinaansa, sukupolvelta toiselle vääjäämättä tihkuvaa kapeaa elämää. Hän viettää illan kauan sitten kadonneen äitinsä talossa, odottaen rakastettuaan. Hiljalleen alkaa selvitä, että kaikki ei olekaan kohdallaan. Naiseen kiteytyvät tarinat saattavat sittenkin olla hänelle liian painava taakka. Esitys lähenee tyylilajiltaan trilleriin päin kallellaan oleva draamaa, jonka tärkeä elementti on keventävä huumori.

Maiju-Riina Huttunen on torniolaislähtöinen, nykyisin Hämeenlinnassa asuva freelance-näyttelijä. Hän on valmistunut näyttelijäksi Tampereen yliopistosta vuonna 2014. Huttunen on työskennellyt mm. Hämeenlinnan, Jyväskylän, Seinäjoen ja Turun kaupunginteattereissa, Turun kesäteatterissa Vartiovuorella ja Lahdessa Pesäkallion kesäteatterissa. Hän on mukana myös televisiosarjoissa Pala sydämestä ja Koskinen. Huttunen toimii laulaja-lauluntekijänä taidepop-yhtyeessä Mimin Mieli. 

Kirjoittanut: Pekka Huotari

Ohjaus: Kari-Pekka Toivonen

Muu työryhmä: Kari Koret (äänisuunnittelu), Jarkko Säkkinen (teknikko)

Kesto: 110 min (sis. väliajan)

Kuva: Kaisa Tori

Keski-ikäinen mies könyää elämänsä haaksirikon jälkeen kohti kotiseutua ja lapsuuden kokemuksiaan. Kielen- ja mielenmaisemien ilotulituksessa aika menettää merkityksensä ja ihmisestä jää jäljelle vain puhdas ydin. Pöljänpojan vakuutus on draamanäytelmä, josta ei komiikkaakaan puutu.

Mika Nuojua on teatteritaidekentän uuttera puurtaja jo yli 30 vuoden ajalta. Hän on näytellyt kymmenissä näytelmissä, elokuvissa, televisio- ja radiotuotannoissa sekä tehnyt ohjaustöitä lukuisiin teattereihin. Nuojua tekee kiertuetoimintaa monilla esityksillä.

Kirjoittanut: Henriikka Rönkkönen – Aija Pahkala

Ohjaus: työryhmä

Muu työryhmä: Jussi Virkki (audiovisuaalinen suunnittelu)

Ikäraja: 18

Kesto: 105 min (sis. väliajan)

Kuva: Jussi Virkki

Mielikuvituspoikaystävä K–18 on monologi, jollaista et ole ennen nähnyt. Tämä uniikki esitys läväyttää näyttämölle näyttelijän ja videon välisen saumattoman ja nauruja hersyttävän shown, jossa taidokkaat videoprojisoinnit ja niillä esiintyvät virtuaalinäyttelijät hämmästyttävät nokkelilla ratkaisuillaan. Tässä humoristisessa ja hävyttömässä, musiikilla höystetyssä esityksessä leikitellään sinkkuelämän ihanuudella ja kamaluudella. Esityksen päähenkilö Rönkkönen iloitsee omasta seksuaalisuudestaan, etsii onnea oudoista poikaystäväkandidaateista ja metsästää täydellistä parisuhdetta oman hyvinvointinsa kustannuksella. Mitä onneen lopulta tarvitaan? Mielikuvituspoikaystävä K–18 perustuu kirjailija ja somevaikuttaja Henriikka Rönkkösen menestyskirjaan Mielikuvituspoikaystävä ja muita sinkkuelämän perusasioita.

Aija Pahkala on Teatterikorkeakoulusta vuonna 2013 valmistunut helsinkiläinen freelance-näyttelijä. Pahkala on työskennellyt useissa eri ammattiteattereissa ympäri Suomen. Viimeksi hänet nähtiin televisiossa Putouksen 13. tuotantokaudella keväällä 2021.

Kirjoittanut: Ilona Vuori

Ohjaus: Janita Hakanen

Muu työryhmä: Hanna Lahtinen & Janita Hakanen (tuotanto), Laura Kuronen (ääninäyttelijä), Lauri Kallio (muusikko ja ääniteknikko), Riina Mäkinen (valosuunnittelu ja -tekniikka)

Kesto: 90 min

Kuva: Jani Hakanen

Vuonna 1980 Taina palaa jouluksi kotiin perheensä luo. Yliopisto-opinnot ovat alkaneet avartaa hänen maailmankuvaansa ja parantaa itsetuntemusta. Uusi näkemys itsestä ja ympäristöstä törmää pitkien perinteiden ja joulurauhan ahtaisiin kehikkoihin. Miten Taina voi olla oma itsensä ja tulla hyväksytyksi osana perhejuhlaa? Millaista on kasvaa, aikuistua ja itsenäistyä yhteisössä, jossa oma kokemus maailmasta luokitellaan sairaudeksi? Yhteiskunnassa, jossa oma identiteetti vielä vähän aikaa sitten oli rikos? Joulunäytelmä on monologi, jonka teemoja ovat ulkopuolisuus, seksuaalisuus, sukupuolen moninaisuus ja itsetuntemus. Esitys syntyi tarpeesta tuoda esille se, että homoseksuaalisuuden dekriminalisoinnista on kulunut vuonna 2021 viisikymmentä vuotta ja homoseksuaalisuuden tautiluokituksesta poistumisesta tuli kuluneeksi neljäkymmentä vuotta.

Ella Pitkänen on kehittänyt itseään näyttelijänä kymmenen vuoden ajan. Pitkäsen teatteriura alkoi Lappeenrannan Estradin nuorisoteatterissa, jonka jälkeen hän opiskeli teatteria 2017-2018 Suomen Teatteriopistossa. Kolme vuoden ajan hän on ollut aktiivinen Tampereen Ylioppilasteatterilla, jossa hän on näytellyt mm. Aikuiskauppa-dialogissa toista pääroolia Annaa. Hänen vahvuuksiaan ovat vahva läsnäolo, rytmiikka sekä kehollisen ilmaisun laajuus.

”Maailma on liian vaarallinen ilman että tunteitakin pitää rajoittaa.”